Lähenee, lähenee

Hui, odotus sen kun käy jännemmäksi. Aikuiset Hakalat lähtivät energianhakureissulle Helsinkiin ja kotiintuomisena pitäs hakea kasvattaja- Kaisilta pentulaatikko ja muuta tarpeellista pentutavaraa.

Kuvassa ylempänä 53vrk maha ja vertailun vuoksi alempana 47vrk mahakuva.

Vähän vielä jaksaa odottaa :)

Joulunaikaa

Ihan pieni loma alkoi vihdoin! Onkin hyvä ladata akkuja tulevia viikkoja varten. Zikin vatsa kasvaa hurjaa tahtia ja Mikko on ollut tuntevinaan pentujen liikkeitä (liekö totta vai toiveajattelua) :) . Hiukan alkaa tuo vatsa haitata Zikin elämää, meidän viereen sänkyyn ei hypätä enää kovin kevyesti.

Joulukorttia varten kävin kuvaamassa kuvia eilen ja tänään. Hiukan on eri maisema kuvissa. Niin se lumi sitten vaan tuli äkkiä ja kyllä on nättiä!

Vauvavatsaa

Viikko on taas mennyt kovaa vauhtia, vatsa on kasvanut ihan silmissä. Madotus hoidettiin pois alta ja muuten ollaan vaan vietetty koiranpäiviä ulkoillen ja sylissä makoillen. Ruokakin vaihtui uuteen odottavalle äidille sopivaksi. Ens viikolla haetaan pentulaatikko ja se pitäs tuonne keittiöön kasata. Niin super-jännää! Noin kaks viikkoa odotusta jäljellä :D

Kuvassa tänään otettu otos ylempänä (47vrk) ja alla vertailun vuoksi kuva viime viikolta (39vrk).

Masukuvia

Raskauspäiviä takana 39. Metsälenkin jälkeen pakollinen masun poseerauskuva. Ja mikäs kuvatessa kun on niin kaunis malli ♡ .

Onnellista odotusta

Tämän pariskunnan "häitä" vietettiin marraskuun alussa erittäin onnistuneesti. Tänään käytiin ultrassa ja lapsukaisia, ihania hauvavauvoja, on luvassa tammikuun alussa. Jännää aikaa! Lääkäri sanoi, että pentuja hän näkee enemmän kuin kaksi...veikkasi itse viittä pentua, mutta varmaa lukumäärää ei saatu. Mielenkiinnolla siis odotellaan kuinka monta hauvavauvaa sieltä sitten putkahtaa :)

Nyt aloitellaan sitten oikea odottaminen. Ruoka vaihtuu uuteen ja madottaakin pitäisi. Ziki kaipaa edelleen vaan rakkautta ja rapsutuksia <3

Ensimmäinen askel otettu

Parin kuukauden tauon jälkeen: MOI :) ! EO- reissun blogitekstit jäi täysin kesken. Käsiraukkani vei kaiken keskittymisen eikä kirjottaminen ollut Unkarissa ensimmäisenä mielessä. Palatessani kotiin reissusta suoraan lekuriin, jossa todettiin kämmenluun murtuneen sekä nivelsiteiden vaurioituneen sormessa. Ihmekös teki kipeää. Tässä sitä on vietetty sairaslomalaisen elämää pari kuukautta ja nyt muutaman viikon olen uudestaan virittäytynyt työelämään.

Mut jospas nyt aktivoituisin taas ja saisin blogin heräämään henkiin. Jatkossa toivottavasti tämä blogi voisi toimia pentublogina Zikin ja Huiman lapsille <3

Ziki aloitti kauan odotetut juoksut keskiviikkona. Tärppipäivät on arviolta ensi viikon loppupuolella. Jännää! Toivottavasti kaikki sujuisi hyvin ja saataisiin vuodenvaihteen jälkeen monta tassuparia lisää ilahduttamaan meidän arkea!

Sulhasena toimii Huima. Lisää Huimasta voi lukea Huiman blogista. Mä en vaan meinaa malttaa odottaa, että haaveista tulis vihdoista viimein totta. Nyt vaan pidetään peukkuja pystyssä, että kaikki sujuis mallikkaasti :)

EO 2014 päivät 2 ja 3

Keskiviikkona lähdimme tarkemmin tutustumaan Budapestin keskustaan. Ziki jäi hotellille huilaamaan kun me kiertelimme Budapestiä. Ihastuttiin kaupunkiin kyllä kovasti, oli tosi siistiä ja kaunista. Tonavan varrella on tosi hieno kaupunkimaisema :)

Hotelli piti luovuttaa puolilta päivin,  joten käytiin hakemassa Ziki mukaan kaupunkikierrokselle. On se vaan niin helppo kaveri, missä vaan ollaan/mennään niin rennolla asenteella aina. Kaupunkikierroksen jälkeen matka jatkui lähemmäs kisapaikkaa.

Ajaessamme läpi Unkaria ihastelimme upeaa maalaisidylliä. Auringonkukkameriä ja maissipeltoja riitti. Pieniä kauniita kyliä mahtui myös useampi reitillemme.

Käytiin ensin tsekkaamassa kisapaikka, josta jatkoimme matkaa hotellillemme. Hotelli on n. 40 km päässä kisapaikalta paikassa nimeltä Komlò. Hotellimme Ambient hotel & aromaspa Sikonda oli positiivinen yllätys. Kiva iso huone ja kylpylä käytössä vapaasti. Kylpylässä on kaksi kerrosta ja ulkoaltaat sekä viisi erilaista saunaa. Me tietysti istuttiin vain suomalaisessa saunassa :) . Illalla mentiin syömään alakerran ravintolaan, jossa selvisi että hotellimme hintaan kuuluu myös illallisbuffet joka ilta. Ei todellakaan huono juttu :) . Jopa minä löysin seisovasta pöydsästä ruokaa itselleni ;)

Keskiviikkona päätettiin käväistä saunassa ja uimassa. Saunottiin ja matkalla alakerran uima-altaille se tapahtui, mä lensin alas portaita pitkin. Sormi jäi mun alle ja tiesin heti että nyt sattu vähän enemmän. Siinäpä sitten menikin se ilta, minä väänsin itkua ja mietin mitä tehdä. Päätin selvitä yön yli ja kipulääkkeiden kanssa se onnistui jotenkuten.  Aamulla karu totuus selvisi entistä enemmän, mun sormi oli ihan sininen. Päätin kuitenkin hoitaa harjoitukset alta pois ja vasta sitten miettiä mitä sormen kanssa tekisin.

Lähdimme kohti kisapaikkaa, Taszaria, aamulla. Ekaks edessä oli eläinlääkärin tarkastus.  Sen jälkeen päästiin treenaamaan. Tosin mistään hurjasta treenaamisesta ei ollut kyse kun aikaa oli vain puol minsaa per koira.

Treenien jälkeen aika taas palata sormen kimppuun.  Mietiskeltiin siinä porukalla mitä sormen kanssa olisi järkevintä tehdä ja päädyttiin että yksi joukkuekaveri teippaa mun sormen. Vaikutti kuitenkin että sormi oli suorassa. Lisäks se oli sininen ja kipeä. Näillä siis mennään edelleen...

Harkkojen jälkeen mentiin tutustumaan läheiseen kaupunkiin Kaposvariin (Rauman ystävyyskaupunki). Aivan sairaan hieno kaupunki tämäkin, käymisen arvoinen paikka. Ziki pääsi Jaden ja Villen hotellihuoneeseen huilaamaa siksi aikaa kun me kierreltiin kauppoja ja käytiin syömässä.

Kaupunkikierroksen jälkeen oli vielä kisojen avajaisten aika.  Oli kyllä hienoa olla mukana! Mun agaiuran kirkkain tähtihetki tähän mennessä ja saattaa olla että Zikin kanssa  ollaan nyt uramme huipulla. Rakas Ziki <3

Sitten hotellille syömään ja keskittymään huomista joukkekisaa varten. Jännää! :)

EO 2014 päivä 1

Koitan kirjoittaa tätä lähinnä itselle matkapäiväkirjaksi, jotta tämä ainutkertainen matka jättäisi mahdollisimman paljon muistoja itselle :)

Lentäminen jännitti tosi paljon tai lähinnä se miten Ziki pärjää. Tippa linssissä jätin Zikin lentokentän virkailijoille. Unkarissa Ziki saapui muiden matkatavaroiden kanssa matkalaukkuhihnalla häntää heiluttaen, huh. Hiukan oli taitanut pelottaa, sen verran läähätti. Mutta kaikki yhdessä koossa jälleen :)

Auto vuokrattiin kentältä ja sen kanssa huristeltiin kohti hotellia, joka on ihan Budabestin keskustassa. Oltiin varattu itsellemme sviitti: lähes 50 neliötä olohuoneella, makuuhuoneella ja kahdella kylpyhuoneella varustettuna. Kyl kelpaa! Ainut vaan että huomenna matka jatkuu kohti Kaposvária ja kisapaikkaa.

Ziki toipui matkasta hyvin ja on todella nauttinut päästessaan ihan yksin meidän kanssa reissuun: rapsutuksia luvassa entistä enemmän ja sehän Zikille kelpaa <3

Nyt tutustumaan Budabestiin ja sit matka taas jatkuu.

31.5.2014

Tänään kisaamassa Harjavallassa.  Oli niin kiva paikka, että saisivat järjestää useamminkin kisoja :)

Lasten kevätjuhlien vuoksi Mikko ohjasi tänään Hupsia, me tultiin lasten kanssa vasta perässä.  Ennen kisapaikkaa oli tosin pakko käydä ajelemassa ja esittelemässä lapsille Harjavaltaa, siellä kun oon asunut opiskeluaikana. Mikko oli Hupsin kanssa hyllytellyt, vaikka monta hyvää pätkää mahtuikin joukkoon.

Zikin kanssa eka kisa oli nurmikentällä, joka oli sateen vuoksi tosi liukas. Tehtiin hyvää rataa aina siihen asti kunnes liukastuin  radalla. Tunsin vain, että nyt sattu selkään ja hammasta purren suoraan maaliin. Jos positiivisesti ajatellaan niin nyt tein melkein spagaatin, melkoinen saavutus yhtä notkeelta kaverilta ku minä :D . Luonne ei antanut periksi luovuttaa ja näin starttasin seuraavillekin radoille. Kipu siirty takapuoleen, mutta ei sitä kovin juostessa huomannut. Kentän ulkopuolella oli kyl toisin.

Toka rata oli nolla. Ziki teki pientä ja sievää, terävin potku oli jäänyt jonnekin. Kontaktit ok, joita lähdettiin näihin kisoihin vahvistamaan. Hyvä! Niistossa jäin kökkimään liian kauaksi esteen taakse, ens kerralla muista liikkua.

Meidän agirata näkyy täältä :)

Kolmas rata meni pipariks heti alkuun. Ois pitänyt juosta, mutta ei pystyny. Muisteltiin kontakteja ja vitsi kun jäi superfiilis niistä. Ei aikomustakaan ennakoida.

Maanantaina vikat kisat ennen SM- kisoja. Kasassa jo huikeet 18 nollaa. Uskomattoman pätevä Sirkkis :)

Mikko ja flippikin vauhdikkaalla tuulella.  Yks nolla plakkariin sijalla 2 :) .

20.5.2014

Ekat itse kasvattamat petuniat siemenestä asti :)

17.5.2014

Lettuja mansikalla, nam :)

Peilikuva pihalammessa

Kesä, kesä, kesä

Täältä voit katsella Flipin päivän kohokohdan :)

Tänään otettiin pihalla Flipin kanssa vähän eteenlähetyksiä ja takaakiertojakin hiukan hiottiin. Hiukan pitkä turkki vei virettä, mutta kivaa oli.

Kukkien kuvia 

Kesän ekat mansikat ostettu 

Vesiliukumäki viritetty ja testattu!

 

Tervetuloa blogiin :)

Pitkään on kytenyt ajatus, että perustaisin blogin. Lähinnä itseäni varten. Tykkään valokuvailla, vaikkakin kuvat ei niin erikoisia olekaan ja useinkin kuvauskalustona on oma kännykkä. Ajattelin, että ehkä näin blogin myötä saisin talletettua itselle ne tärkeimmät ja kivoimmat kuvat. Ja tylsäähän sitä on kuvata vain itselleen.  Naamabibliaankaan en viitsi jatkuvaa kuvasaastetta laittaa, joten aattelin että ehkä on mukavampi laittaa kuvia tänne. Katsotaan kuin meitin blogin käy. 

Aiheena blogissa on mun elämä, siis se puoli minkä nyt julkisesti haluan toisille jakaa ;) . Myöskin mulle niin tärkeä agility on varmasti isossa osassa ja kenties kisavideot, treeniraportit sun muut kulkeutuu joskus tänne.

Blogin nimeksi tuli "fiiliksissä elämästä" mun idolin, Pekka Hyysalon, lausahduksen mukaan. Kannattaa muuten tutustua Pekkaan ja hänen ajatusmaailmaansa, huikee kaveri. Imen elämänoppia häneltä minkä pystyn ja suosittelen samaa myös muille! Täällä vielä Pekan loistava puhe.

Tästä se lähtee- fiiliksessä elämästä :)